Naapuri on ostanut traktorin sekä kaivinkoneen ja niiden avustuksella pihalle onkin syntynyt suurehko  perunamaa. Hyvillä välineille tekeminen on hauskaa :) Traktori näkyy keittiön ikkunasta ja sitä katsellessa voisi luulla asuvansa ihan maalla.

Meille tulee huomenna kaivinkone tekemään pihan muotojen viimeistelyt, levittämään nurmikkomullat ja kaivamaan puille ja kukkapenkeille kuopat. Soraakin levitetään hieman kulkupihalle, koska sisälle kantautuvat hiekan ja sahanpurun määrä on tällä hetkellä ihan hallitsematonta. Kiveyksen teemme vasta vuoden päästä kesällä. Tänään pihasuunnittelijamme kävi tekemässä lopulliset piirustukset, raivasimme pihan ja sprayasimme rajat pihan eri osien välille. Kivaa päästä mylläämään!

Takan korjausmaalailua

Takka on talven mittaan saanut pintaansa nokea. Liesituuletin on muutaman kerran unohtunut päälle takkaa sytyttäessä ja se on kyllä heti kostautunut.Tähän olimme kyllä varautuneet jo, kun rapatun uunin päätimme haluta.

Minun ajatuksenani oli maalata takka F497-sävyisellä Harmonyllä, jolla se oli alunperinkin maalattu.  Onneksi kuitenkin pohdin suunnitelmaani ystäväni rakennusalalla työskentelevälle miehelle, joka torppasi sen kertoen, että noki tulee varmasti läpi, mikäli se maalataan vesiohenteisella maalilla. Hän suositteli maalaamaan ensin Akrostop-merkkisellä eristyspohjamaalilla ja sen jälkeen vasta tuolla Harmonyllä.

Akrostop peitti tuon noen jo ensimmäisellä maalikerralla ja iloiseksi yllätykseksi se osoittautui täsmälleen alkuperäisen maalin väriseksi. Tässä osittain maalattua pintaa...

 ja tässä valmista. Maalasin siis vain noen piiloon ja jätin takan muuten maalaamatta. Siitä tuli oikein hyvä. Tämä on kyllä nopea ja helppo tapa tulevaisuudessakin korjauksia tehdä.

Tästä postauksestahan tulikin ihan ostoskanavamainen, vaikkakin ilman kertauksia toteutettuna:)

Akustiikkalevyjä

Meillä kaikuu ja välillä tuntuu, että tavallisen elämän äänetkin ovat haastavia. Lapsien huutelut alakerrasta puuroutuvat viimeistään porrasaukosta ylös tullessaan, eikä mistään saa selvää. Siihen, ettei viesti mene huutelemalla perille (erityisesti minä en kuule tai saa selvää hieman haastavan kuuloni kanssa) hermostuvat välillä niin huutelijat kuin viestin vastaanottajatkin. Toivottavasti näihin ongelmiin nyt tulee hieman helpotusta eilisen K-rautareissun johdosta.

Ostimme pintaturpeesta valmistettuja Konto-akustiikkalevyjä. Kuopion K-raudassa on niitä varastotuotteena kolmessa eri värissä, mutta niitä voi myös sävyttää haluamaansa väriin tai painattaa niihin omavalintaisen kuvan tai tekstin.

Meistä ne olivat kauniita tähän paikkaan ihan tällaisinä. Parasta näissä on se, että ne maksavat vain hitusen yli 20€/kappale. Toivottavasti nämä osoittautuvat käytössä hyviksi. Levyt on liimattu seinään viidellä liimatipalla ja niiden irrottaminen onkin sitten aikanaan ihan toinen juttu...

Näissä vähän lähempää otetussa kuvassa näkyy levyjen kaunis elävä pinta.

.

No vaikka nämä levyt saatiinkin seinään, niin ihan valmis ei tämä seinä kokonaisuudessaan kuitenkaan ole. Loisteputket odottavat vielä inspiraatiota ja satiinilasista askarreltavaa suojusta. 

Akustiikkaa parantelemme myöhemmin vielä alakerran käytävässä. Tuohon poikien makuuhuoneiden ovien väliin on tulossa kolme kankaasta toteutettavaa akustiikkalevyä, joiden tekotapaa vielä pohdimme.

Kankaat (tai oikeammin astiapyyhkeet) on jo valittu ja ostettu ja niiden on tarkoitus tuoda käytävään hieman väriä ja elämää. Kaksi niistä toteutetaan Marimekon Kulkue- astiapyyhkeistä ja yksi sitten todennäköisesti parrasta löytyvän kiehkuran tapaisesta kankaasta. Näistä lisää myöhemmin.

Mies on muuten tämän viikonlopun ahestanut alakerran wc:n kimpussa ja nyt se on pientä vaille valmis. Tarkoituksena on saada se valmiiksi ennen keskiviikkona tulevia ja kiihkeästi odotettuja vieraita.

Tunnustus

Sain tunnustuksen Sannalta My WBG -blogista. Kiitos Sanna!

 Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Lähetän tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:
 Elämäni huoneet
 Kotilato
 Kiveä ja unelmia
Villa Minimalista
Vastarintama

Kevään merkkejä

On kiva seurailla, mitä kaikkea takapihalla kevään edetessä tapahtuu. Osa esiin työntyvistä kasveista on aivan ennakoitavissa ja odotettuja. Osa taas yllätyksiä; iloisia tai ei niin toivottuja. Nämä ehdottoman odotettuja ja ennakoitavia.

Ei toivotuista yllätyksistä  sain esimakua viime kesänä, jolloin taistelin tyhjänä olevalta ja pikkuhiljaa puskittuvalta naapuritontilta meille levittyviä maitohorsmia vastaan. Tämän kevään aloitin taistelun jo hyvissä ajoin ennen horsmia raivaamalla naapuritontin meille näkyvää osaa. Vakuuttelin uurastukseni ilahduttavan myös tontin omistajaa eli kaupunkia. Nuo kasat kärrään vielä kauemmaksi tontin keskiosaan, jossa ne eivät ole kenenkään silmissä.

 Mutta näitä toisenlaisia eli iloisia yllätyksiä sen sijaan vaalin. Saniaisia, mustikoita, puolukoita ja varpuja työntyy esiin milloin mistäkin.

Tänään pihamaalla pyöriessäni löysin myös myyrien tihutöitä. Hyvin olivat maistuneet pensasmustikat ja niiden vieressä kasvanut pitkä siirtolohkareen päälle kiipeävä köynnös. Ensi vuonna osaan tähänkin varautua:)

Ihana, ihana parveke

Parveke on yksi minun lempipaikoista ja suurimmista ilon aiheistani tässä omassa uudessa kodissa. Meidän oli tarkoitus ostaa parvekkeelle uusi pöytä, jossa mahtuu vieraidenkin kanssa syömään ja iltaa istumaan. Tilaa tarvitaan usein kymmenelle hengelle. Budjetti on kuitenkin tässä vaiheessa jo melko tiukka ja paljon pitäisi tuolla vähällä rahalla vielä tehdä. Niinpä päätimmekin näin ensi alkuun hyödyntää parvekekäyttöön vanhempieni aitan päällä muutaman vuoden levänneen keittiön pöydän ja tuolit. Maku on hieman tässä vuosien mittaan muuttunut, mutta näillä mennään:)

Parveketta suunniteltaessa piirtelin sinne tällaista suurta pöytää ja se näytti sinne hyvin mahtuvan. Jotenkin kuitenkin parveke tuntui väliaikaisilla kalusteilla täytettynä pienemmältä ja nyt oli iloinen yllätys, kun pöytä mahtui niin helposti.

Parvekkeen nurkkaan toimme myös vanhempieni aitan päältä tuolin, joka on ollut meillä jo minun syntyessäni. Minulla on mielikuva valokuvasta, jossa siinä vauvana istun ruskean lampaankarvan päällä.Nyt siinä Ikean lampaankarvan päällä köllöttelee keskimmäisemme rakas pupu.

Parvekelaatikoihin tökkäsin kaupasta ostamani yrtit testatakseni, joko sinne uskaltaisi istutella muitakin yrttejä vai vieläkö yöt ovat siihen liian kylmiä. Katsotaan, kuinka käy.

Lomailua ja pihapohdintoja

Vietimme ystäväperheen kanssa viisi virkistävää päivää keväisen lumisessa Kuusamossa laskettelun ja yhdessäolon merkeissä. Hieno loma, joka tarjosi kaivatun katkon meidän perheelle niin monessa suhteessa rankkaan kevääseen.

 Paluu arkeen on aina loistavan loman jälkeen tiukkaa ja tällä kertaa sitä haastoi vielä lumen sulamisen myötä pihamaalta paljastunut lohduton näky. Kaempaa näytti vielä ihan hyvältä,

mutta lähemmin tarkasteltuna sitten jo melko karulta. 

Kahden viikon päästä näyttää toivottavasti jo paremmalta kaivinkoneen tasattua etupihan maan ja leviteltyä mullan.  Kiertelimme pihasuunnittelijan kanssa tänään tuota etupihaa ja tarkensimme suunnitelmia. Hyvä siitäkin vielä tulee. 

Jos etupiha onkin lohduton, niin talon toinen sivupiha lohduttaa vähän. 

Tästä tehdään kiviportaat. Muutama porras jo alkuna.

 

Takapiha tekeekin sitten jo iloiseksi. Takapihan korkea kohta, heti talon takaa lähtien, jätetään luonnontilaan  tänä ja ensi kesänä rakentuvaa suurta terassia lukuunottamatta.

Hienoisena toiveena on, että tuo metsänpohja pikkuhiljaa palautuisi kauttaaltaan hyvinvoivaksi sammalikoksi ja varvukoksi. Pihan korkeimmalta kohdalta laskeudutaan suuren siirtolohkareen vierelle tehtyjä kiviportaita alapihalle.

 
Siirtolohkareiden "syliin" on tontin räjäytyskivistä rakennettu istutusaltaita. Niihin tulee muun muassa alppiruusuja, pensasmustikkaa, kuukausimansikkaa, yrttejä, maanpeitekasveja ja kuunliljoja.

Takapihan alimpaan osaan tulee hyötypiha. Pihalle istutimme viime kesänä valkoapilaa ja kovasti jo odotankin sen vihertymistä. Kasvilavalaatikoiden sisältöä pitäisi pikku hiljaa alkaa tarkentelemaan ja luulenkin, että joudumme käymään hienoista neuvottelua perheen pienen väen kanssa laatikkojen sisällöstä. Toiveita kun on niin monenlaisia ja tilaa vain melko rajallisesti.

Tänään saapunut omenapuu odottelee istuttamista

Mustaviinimarja on jo puhjennut silmuihin.

Vaikka työtä tuossa pihassa vielä täksi kesäksikin riittää ja näky on tällä hetkellä lohduton, niin oikeastaan jo odotan innolla, että pääsen mylläilemään. Tähän mylläilyyn olen jo alkanut valmistautua luopumalla niin rakkaiksi tulleista rakennekynsistä :)