Mies on häärinyt viimeisen viikon takaterassin kimpussa ja pieni pinnistys vielä, niin terassi on valmis. Terassista tuli valtavan suuri ja vaikka olimme pylväiden paikat koko ajan nähneet ja tavallaan koon hahmottaneet, niin katoksen suojissa ollut romu oli kyllä todellisia mittasuhteita hämärtänyt. Erityisesti leveys oli hämärtynyt. Täällähän voi pitää vaikka juhannustanssit:)
Yllä oleva
kuva ei ole edes terassin päästä, vaan kuvaajan takana on vielä 2-3 metriä alakuvissa näkyvää, portaan verran alemmaksi tulevaa terassia.
Samalla, kun terassille on tehty runkoa ja laudoitusta, on paikoilleen
ruuvattu myös rimoituksia. Rimoituksia tulee terassille niin
kaiteisiin kuin koko terassin korkuisiksi näkösuojiksi. Harmajalle
tyypillisesti rimoituksia tehdään samallekin sivulle kahdella eri
tiheydellä. Teemme rimoitukset piirustusten mukaisella logiikalla, mutta
portaita ja kulkuaukkoja tulee eri kohtiin kuin arkkitehdin ajatuksissa
oli. Kalliota kunnioittaen yritämme kulkuväyliä suunnitella. Koko terassin korkuiset rimoitukset tulevat tiheinä ja kaidekorkuiset puolet harvemmalla. Kovasti pidän siitä ajatuksesta ja se tuo mukavasti elävyyttä.
Tähän kukkapenkkiin istutan myöhemmin syksyllä havuja ja alppiruusuja. |
Tällaista koko terassin korkuista rimoitusta tulee myös tuohon oikealla olevaan pikkuväliin. Suojaa mukavasti vastapäisten talojen näkymää usein pukeutumispaikkana toimivalle vaatehuoneellemme. |
Meidän oli tarkoitus tehdä terassi lehtikuusesta, koska halusimme ihanan luonnollisesti harmaantuvan terassin. Jostain blogista kuitenkin luin, että lehtikuusi tikkuuntuu, mikäli sitä ei käsittele ja siksi valitsimme vihreän leveän painekyllästetyn laudan. Sen, jota meille ei missään nimessä pitänyt tulla. Käsittelemme sen ensi kesänä Tikkurilan Valtti kaluste- ja terassiöljyn kelonharmaalla sävyllä.
Kuva Prisman sivuilta |
Portaita täytyy vähän vielä pähkäillä, koska tuo kallio kaikessa ihanuudessaan asettaa hieman haasteita.
Näpertelin yläterassille myös kenkätelineen, koska erityisesti lapset "oikaisevat" sieltä usein sisälle.
Polttopuun kantamiseen ja välisäilytykseen toimme miehen ukin navetan vintin ehtymättömästä aarreaitasta vanhan perunalaatikon. Näitä taidamme hamstrata vielä toisenkin. Aika hienoja.
Terassista kirjoittelen lisää sen valmistuessa. Pohdin kovasti, miten tämän kalustaisi. Haaveissa on riippumatto ja pieni istuskeluryhmä. Grillauspaikan siirsimme jo tänne suojaisammalle (ei niin aurinkoiselle ja kuumalle) puolelle taloa. Aikaisemminhan se oli meillä lasitetulla parvekkeella.
Ehkäpä lauantaina alkava mökkiloma kirkastaa ajatuksia terassinkin suhteen. Sitä lomaa on kyllä koko perheen voimin odotettu kovasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti