tiistai 21. elokuuta 2012

Yläpihalla

Yläpiha alkaa olla jo siinä kunnossa, että aiheuttaa enemmän iloa kuin päänvaivaa. Istutusten puolesta kunttaa ja muutamaa askelkiveä vaille valmis. Viime viikonloppuna kävin hakemassa eteläisessä Kuopiossa sijaitsevalta Heikkisen Kukkatarhalta perennoja -50% alennuksella. Jäljellä oli vielä laaja valikoima erittäin hyväkuntoisia taimia, joten ajoitus osui tällä kertaa aivan nappiin.

Terassin takana on kallionkoloon täytetty istutusallas, jonka kasvivalinnat aiheuttivat vähän päänvaivaa. Allas on lähes koko päivän varjossa eikä siihen valuvalle ja satavalle vedelle ole poispääsyä. Kasvien tuli siis olla varjossa ja kosteassa viihtyviä. Pienellä riskillä valitsin siihen puuksi varrellisen marja-aronian. Katsotaan, kuinka lopulta altaassa viihtyy. Tämän altaan valinnoissa sain kullanarvoista apua puutarhan henkilökunnalta.


 Altaasta löytyy lisäksi
marjakuusi

Japanin jaloangervo

sininata

väsähtänyt viiruhelpi
Ehkäpä pian lähipenkissä kukoistavan kaverinsa kaltainen:)

 varjoyrtti
 Terassin päästä löytyy myös istutusallas. Se on perustettu noin kolmen metrin syvyisen murskepatjan päälle ja siitä taas vesi valuu hyvinkin helposti alaspäin. Tähän altaaseen paistaa aurinko pitkälle iltapäivään saakka. Tähän altaaseen istututin irlanninkatajan ja kaksi laventelia.



Näistä laventeleista pidän kovasti ja elättelen toiveita, että ne jaksavat levittää tuoksuaan terassille saakka.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Työpiste alakertaan

 Viime viikonloppuna kävin äitini seuralaisena Ikeassa ja on se kyllä ihme, miten sieltä aina vaan löytyykin kaikkea kivaa:) Tämän kertaiset ostokset tulivat kyllä taas tarpeeseen, eivätkä aivan harkitsemattomia olleet.

Meiltä on puuttunut paikka, jossa voisi työskennellä läppärin kanssa. Niinpä läppäriä onkin säilytetty lähinnä makuuhuoneessa ja siellä sängyn vieressä lattialla.  Nyt ostin Ikeasta Ekby Gruvan -hyllylevyn ja siihen sopivat Ekby Lerberg -kannattimet  ja pieni työpiste tehtiin alakerran katseluhuoneeseen. Tuolina on toinen keittiösaarekkeen Artek-tuoleista. Tuolien käyttö on ollut saarekkeessa vähäistä ja sinne on yksi tuoli aivan tarpeeksi.

Hauskaa tässä pöydässä on se, että siinä ei ole häiritseviä jakoja ja säilytystilaakin löytyy pienimuotoisesti kannen lasilevyn ja pohjalevyn välistä. Tämän uuden pöydän ääressä on nyt hyvä bloggaillakin. Yhtään ei häiritse ainakaan tätä harrastusta, että tilassa tehdään muutakin. Nytkin vieressä pauhaa Henkien kätkemä.





lauantai 18. elokuuta 2012

Lisää "akustiikkapaneleita"


Meidän alakerran käytävä on vielä jotenkin kolkko niin visuaalisesti kuin akustisestikin. Olen ostanut jo keväällä kaksi Marimekon astiapyyhettä, joista minulla on ollut ajatus tehdä käytävän seinälle akustiikkapanelit. Toteutustapa on vain hieman pohdituttanut. Tänään kuitenkin saimme taulut vihdoin seinälle ja hieman ne jo yleisilmettä piristävät.



Olen jo pitkään ihastellut tätä Marimekon Kulkue-kankaan kuviota. Jokin siinä vetoaa minuun. Pidän kovasti sen värimaailmastakin. Kankaana se oli meille liian suuri ja siksi aluksi hylkäsin sen akustiikkapanelikankaana. Jotain  blogia selaillessani kuitenkin oivalsin kuosin löytyvän pienempänä astiapyyhkeissä ja niitäpä sitten ostinkin kaksin kappalein.
















Panelit on toteutettu liimaamalla kangas routalevyn päälle. Routalevyn ostin K-raudan noutopihalta 5€ kappalehintaan ja sitä on vielä suurehko pala jäljelläkin.



 Kalliiksi eivät siis nämä panelit tulleet, mutta ihan varma en ole siitä, millaiset akusto-ominaisuudet tuolla levyllä lopulta on. Koska routalevy oli melko paksu (3cm), niin kangas ei riittänyt ihan levyn alapuolelle saakka ilman, että kuviota olisi tarvinnut reunoille taivuttaa. Siksi liimasin levyn reunoille kanttinauhan peittämään kankaan siksakattuna reunaa. 

 



 

maanantai 13. elokuuta 2012

Kouluun


Kaikki meidän pienet ovat nyt koulussa.  Pienin tarpoi tänään suuren koulunpihan halki aloittamaan ensimmäistä luokkaa. Kivaa oli ollut ja päivästä jäi iloinen mieli. Suuri kiitos siitä lähtee opelle, joka tuoreen koululaisen mielestä oli oikein mukava.


lauantai 11. elokuuta 2012

Pihan oma elämä

Tuttua varmasti kaikille omakotitalon pihan omaaville on se, että piha elää ihan omaa elämäänsä. Joskus siellä tapahtuu asioita, joita haluamme tapahtuvan, mutta aika usein ainakin tällaisessä osittain luonnontilaisessa pihassa tapahtumat ovat ennalta arvaamattomia. Osa toivottuja, mutta iso osa myös ei toivottuja. 

Meidän takapiha on tehty jo viime kesänä ja se on osittain rakennettua ja osittain luonnontilassa. Luonnontilainen rinne on se osa pihasta, josta kovasti pidän ja joka on yllätyksiä täynnä. Positiivisesti ajatellen siellä voi käydä puutarhahanskojen, kuokan ja tyhjän sangon kanssa "tutkimusretkillä".


Osa pihalla tapahtuvista asioista aiheuttaa suurta iloa ja niitä iloja sitä varjelee parhaansa mukaan.  Meidän pihalla kasvaa esimerkiksi puolukkaa, mustikkaa, metsämansikkaa, kanervia, kivoja heiniä sekä kaunista pientä kallioimarteen sukuista kasvia. Isossa osassa takarinnettä metsänpohja on hyvin säilynyttä ja eloinvoimaista.






 Mutta siellä kasvaa myös kasveja, joita vastaan käyn kiivasta taistelua. Erityisesti maitohorsmaa ja erilaisia rikkaruohoja nyhdän maasta suurella inholla. Osa näistä ei toivottujen -listalla olevista on toki itsessään ihania ja mukavia, kuten esimerkiksi pihlajat, kuuset ja koivut, mutta liika on liikaa niitäkin. Niitä pilkistelee vähän joka kolosta.







Yleensä takapihalla käydessäni minulla on takaisin tullessa kiviportaalla odottamassa iso kasa kompostiin kuljetettavia maasta irti revittyjä kasveja. Kasvikomposti täytyisikin ehdottomasti kesän aikana vielä takapihalle viritellä. 


Takapihalla on myös istutuksia, joita melkein kaikkia yhdistää se, että ne ovat syötäviä. 

 Kasvilavalaatikoissa kasvaa, salaatteja, porkkanaa, palsternakkaa ja valkosipulia. Alkukesästä siellä oli myös retiisejä.


Penkeissä kasvaa monivuotisia kasveja kuten minttua, ruohosipulia ja raparperia. Mintun leviäminen on ollut minulle suuri yllätys ja sille onkin ensi kesää varten keksittävä yksinäinen paikka, koska se valtaa tilan kaikelta muulta. Mutta onpa sitä nyt riittänyt kuivattavaksikin.


Pihalla on myös kaksi omenapuuta, pensasmustikkaa ja kuukausimansikkaa. Tuosta kuukausimansikasta pidän kovasti. Paitsi, että tuottaa makoisia marjoja, on se myös  kaunista alppiruusujen aluskasvina.


Myös muut pihan osat ovat edistyneet kesän kuluessa. Yläpihan kulkureitit ja istutusaltaan ovat lähes paikallaan, vaikkakin istutukset vielä puuttuvat. Askelkivien väliin on myös haettava kunttaa, koska alkuperäinen metsänpohja on siitä menetetty. Nuo kuvassa olevat lautapinotkin on jo siirretty pois terassin eilen valmittua. Terassista laitan kuvia myöhemmin.




Etupihalla riittää vielä hommaa kiveysalueiden kanssa, mutta nurmikko vihertää vihdoin lähes kaikista kohdista.















Meillä on nurmikkoa niin vähän, että sen leikkaamiseen ei hevosvoimia tarvita:)



sunnuntai 5. elokuuta 2012

Onnistuneita ratkaisuja

Varmasti yksi meidän käytetyimmistä tiloista keittiön ohella on, ainakin näin kesäaikaan, sen välittömässä yhteydessä sijaitseva katettu ja lasitettu parveke. Olemme ruokailleet siellä varmasti yhtä paljon kuin sisälläkin ja ruokailujen välissä lapset askartelevat, piirtelevät ja lukevat siellä. Ehdottomasti paljon käytetympi tila kuin meidän olohuoneemme, jossa oleskelut tänä kesänä mahtuvat varmasti yhden käden sormiin. 







Parvekkeella on ihana istuskella erityisesti puolesta päivästä auringonlaskuun saakka. Aamupäivällä sinne paistaa aurinko vain hieman "takavasemmalta" ja siksi aamupalaterassimme tulee varmasti jatkossa sijaitsemaankin talon takapuolella. 


Pöydällä kuivamassa minttua teelehdiksi.

Toinen pieni arkinen ilon aihe on saarekekessa ruokailutilan puolella sijaitseva "aamupalalaatikosto".





Sen sijainti on loistava aamu- ja iltapalahetkiä ajatellen ja vähentää huomattavasti siivoamisen tarvetta. Murut nimittäin kasaantuvat esimerkiksi leivänpaahtamisen yhteydessä kätevästi näkymättömiin laatikon pohjalle:)