tiistai 25. syyskuuta 2012

Ulkona

Rakennusprojektimme ulkotyöt alkavat olla tänä syksynä viimeistelyä vaille valmiita. Paljon saimme niitä kesän aikana eteenpäin, mutta mukavasti puuhaa riittää vielä ensi kesällekin.


Pihatöiden osalta ensi kesälle jäävät autokatoksen takaosan ja sivun mukulakiveyksien tekeminen, yläpihan kuntalla tehtävät paikot, takapihan jälkikompostin teko ja pihakiveyksen laitto sekä siihen liittyen alakuvassakin näkyvät nurmikon reunuksien viimeistelyt. Etupihan ruusupenkin teko on miehellä viimeistelyä vaille valmis ja hedelmäpuiden tuet minulla teon alla.




Talon ulkotöiden osalta ei paljon ole kesken. Alakuvissa näkyvän terassin pintakäsittely jää kuitenkin ensi kesään. Tämä pintakäsittely minua kovasti mietityttää. Olemme suunnitelleet laatoittavamme terassin, mutta mitä enemmän asiaa pohdin, sitä varmempi olen, että en minä siihen laattoja halua. Itse asiassa haluaisin, että se näyttäisi juuri tältä. Pintaa ei ole kuitenkaan tasoitettu, eikä se läheltä katsoen näytä näin hyvältä. Jotain sille on pakko jotain tehdä.  Miten sen voisi pintakäsitellä, jotta betonisuus säilyisi eikä sen pinnasta kuitenkaan irtoaisi hienoa betonipölyä? Mielelläni kuulisin hyviä ajatuksia teiltä, joilla tällaisesta on kokemusta.



Tällä saunan vilvoitteluterassilla on tällä hetkellä kalustuksena kaksi lahoa pölkkyä ja
miehen ukin navetan päältä löytynyt vihreä lypsyjakkara. Aarre! Sen pohjasta roikkuu vielä heiniäkin, enkä missään nimessä halua niitä irrottaa.




Talon osalta kesken ovat myös pääovelta yläterassille johtavat portaat. Nämä minä olisin halunnut ehdottomasti valmiiksi ennen talvea, mutta kuvassa näkyvillä väliaikaisilla portailla on nyt vain pärjättävä. Myös talon ovien eteen tulevat pienet ulkoportaat ovat ensi talven ajan vielä rakennuslavaversioita.






Talon lisäksi autokatoskin alkaa olla ulkopuolelta valmis. Muutama räystäslauta ja nurkkalaudat löytävät vielä paikkansa ensi viikonlopun aikana, mutta katoksen sisäkaton teko jää ensi kesään. Talven aikana viimeistelemme varaston sisäosan väliseinän. Tällä hetkellä siisti ja epäsiisti (minun näkökulmastani katsoen) varasto ovat vielä lähes yhtä tilaa. Tästä aiheutuu se, että siistille vaatepuolelle tulee väkisinkin vielä paljon vienoa "työkalujen hajua".

Kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta tämä on kuitenkin meille rakkain koti ikinä. Tämän kodin sisäänkäynnin viimeistelee Kannustalon lahjoittama ovikyltti. Tällä kertaa se päätyi ihan oveen saakka toisin kuin edellisen rakentamisemme aikana Kannustalolta saamamme kullanvärinen ovikolkutin. Se koristi tuolloin keppihevostallin ovea. Hyvähän siihen oli riimut sitoa.



4 kommenttia:

  1. Apua! Taidanpa pakahtua kateudesta, niin hieno talo teillä on! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannata pakahtua :) Kovasti tästä itsekin pidämme. Tervetuloa lukijaksi.

      Poista
  2. Voi miten upea koti teillä on!

    VastaaPoista