maanantai 12. maaliskuuta 2012

Loman lopetus



Kävimme kruunaamassa hienon talviloman sukulaisvierailuilla pääkaupunkiseudulla. Lapset nauttivat pienten serkkujen seurasta Flamingossa peuhaten ja yhdessä leikkien.
Me aikuiset kävimme Ikeassa hakemassa tarvikkeita arjen säilytyspulmien ratkaisuun ja kuten aina, mukaan tarttui paljon kaikkea tarpeellista. Löytyi Grundtal-tuotteita, 365+-säilytysastioita, Antonius-koritelineitä, pussilakanoita, leikkuulautoja, kakkumuotteja ja monta muuta mukavaa juttua. Nappasinpa lisäideoiden toivossa mukaan myös uuden kuvaston. Kohtahan me tänne Kuopioonkin Ikean saamme. Suuri sininen rakennus seisoo jo moottoritien varressa kaupungin eteläpuolella ja paikallisessa lehdessä oli kuluneella viikolla uuden tavaratalon johtajan haastattelu. Yritän malttaa mieleni, enkä tilaa vielä vaatehuoneen kaappien runkoja...

Helsinkiin lähtiessämme istutimme Eevin kanssa kesää ajatellen kirsikkatomaatin, chilipaparikan ja basilikan siemeniä. Laitoimme ne alakerran kuluneella viikolla valmistuneen ja vielä käyttöönottoa odottelevan tv-huoneen ikkunan eteen kasvamaan. Tarkoituksenamme on siirtää esikasvatetut taimet säiden lämmetessä parvekkeelle ja takapihalla odotteleviin istutuslaatikoihin. Esikasvatettavien taimien lisäksi istutimme vihanneskrassia ja iloksemme se oli kahden yön reissun aikana kasvanut jo näin suureksi.




Huomenna palaamme taas arkeen ja rakentaminen jatkuu. Tavoitteena on saada viimeinenkin keskeneräinen makuuhuone valmiiksi. Huone on maalausta, parkettia, listoja ja kiinteitä kalusteita vaille valmis.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Sää on totisesti suosinut meitä 10-viikolla hiihtolomaa viettäviä. Tänään oli  paklailusta, maalauksesta ja listoituksesta pidettävä taukoa ja suunnattava koko perheen voimin jäälle. Ennen lähtöä nappasin kuvia lasten pihalle väkertämistä leikkipaikoista.



Talon takana kallion päällä on kuistin katosta ylijääneistä panelinkappaleista ja muista laudankappaleista rakennettu maja. Taitaapa siinä olla oikein peltikattokin.Tämän rakentamisen parissa viihtyi pieni väki syksyllä monta arvokasta hetkeä.





 Maja on kaksiosainen. Siinä on sisäänkäynti ja varsinainen sisäosa. Pohjaltaan tämä maja on L-mallinen. Rakentaminen jatkuu kevään tullen ja yksi tärkeimmistä projekteista ennen sitä on maalivärin valinta. Kolmen vahvan ajatuksen omaavan rakentajan kompromissi vain vaatii hieman sulattelua. 




Tontin toiselle reunalle kallion päälle (tulevan aitan paikalle) varastoimme kesän ja syksyn aikana laudanpätkiä rakennuslavoista kyhättyyn kehikkoon. Talven aikana kehikon ulkosivulle oli pikkuhiljaa rakentunut keppihevostalli. Kuvaajakin näkyy tässä kuvassa...



Kehikon tyhjennyttyä pyysi tallin omistaja saada laajentaa toimintaansa ja nyt tallissa on aiemman "pihattomaisen" ratkaisun lisäksi myös lattialla varustettu sisäosa.



Hiihtoretkiin tuo lisämaustetta puhelimeen lataamani Sport Tracker, josta voi lenkin jälkeen tarkistaa esimerkiksi hiihdettyjen kilometrien määrän ja hiihdetyn reitin kartalla. Kivaa siinä on myös se, että voi jälkeenpäin ihastella reitin varrella otettuja kuvia oikeaan paikkaan kartalla liitettynä. Tänään kiertäessämme ensimmäsitä kertaa viereistä suurehkoa niemeä, auttoi se meitä myös navigoimaan takaisin kotiin. Koko perheellä taisi olla tällä retkellä oikein hauskaa.

Aaro Hellaakoskea mukaillen "Ken latua kulkee, ladun on vanki. Vapaa vain on umpihanki. "

Saaristokaupungissa on ehdottomasti hienointa luonnon läheisyys. Vesistö näkyy lähes kaikkialle ja kaupunginosan nimen mukaisesti vesimaisemaa hallitsevat pienet kauniit saaret. Talvella niitä on hiihdellen helppo tutkiskella ja valloittaa.
 

Kaupunki on myös panostanut hienosti tähän alueeseen ja rakentanut pieniä nuotipaikkoja saariin ja niemenkärkiin. Talvella niistä pääsee nauttimaan jäätä pitkin hiihdellen, mutta kesäksi on hankittava pieni paatti, jolla saarille pääsee rantautumaan. 


 






























tiistai 6. maaliskuuta 2012

Jatkoa parvekesuunnitelmiin

Parvekkeemme on jo nyt osoittautunut aivan loistavaksi ja uskon, että tulemme viettämään siellä paljon aikaa. Aurinko paistaa sinne heti aamusta ja jo näin maaliskuussa siellä on lämmintä.


Tarkoituksenamme oli jo syksyllä tehdä parvekkeen lattia valmiiksi. Suunnittelimme tekevämme laudoituksen lehtikuusesta. Nyt muuttaessamme toimme sinne välikotimme betonilattiaiselle parvekkeelle ostetun parvekematon ja ihastuimme, ainakin väliaikaisesti, ajatukseen parvekematosta. Suurin syy tähän on se, että se on jalan alla lämmin jo näilläkin lämpöasteilla. Kävimmekin ostamassa tummanharmaata mattoa Kodin Terrasta koko parvekkeelle. Katsotaan, mitä lattialle jatkossa tapahtuu.

Koska matto oli 2m leveää, jäi parvekkeen toiselle reunalle noin 30 cm matotonta aluetta. Ostimme sinne koko leveydeltä parvekelaatikoita ja rakennamme niille laudoista talon ulkomaalin värisen, matalan ja ikkunan alareunaan saakka ulottuvan laatikon. Laitamme kasvamaan ainakin chilipaprikaa, tomaatteja ja yrttejä. Ehdottomasti myös jotain hyvälle tuoksuvaa.
Kalustusta olemme miettineet myös kovasti. Kuten jo aiemmin totesin, haluamme parvekkeelle pöydän, jossa on istumatilaa kymmenelle hengelle. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että rahareikiä on niin paljon, että pöytä ei ole ihan lähiaikojen hankintalistalla. Suunnittelimmekin, että hyödynnämme sinne vanhan koivuisen jatkettavan pöytämme. Tällä hetkellä pöytä on väliaikaissijoituksessa vanhempieni aitan päällä. Siitä tulee oikein hyvä, kun hankimme siihen hauskan liinan. Tuolit pitäisi vain vielä pohtia.

Parvekkeelle haluan myös omasta lapsuudestani säästyneen korituolin. Sprayaan sen mustaksi tai valkeaksi ja laitan siihen lampaantaljan. Tuoli on hauska muisto lapsuudesta ja meillä on pitkä yhteinen historia. Tuolista ja parvekkeesta myöhemmin keväällä lisää.

Piipunrassi-harrastus

Kerroin aiemmin Eevin huoneen esittelyn yhteydessä piipunrassi-ihmisistä ja suunnittelin tekeväni niistä ihan oman postauksen. Eevi lupautui asiantuntijaksi ja meillä oli tätä tehdessämme hurjan kivaa.


Eevi on jo kohta neljä vuotta esittänyt syntymäpäivä- ja joululahjoiksi epätyypillisiä toiveita. Listalla on ollut piipunrasseja, silkkipaperia, lankaa ja servettejä.

Piipunrassiharrastus näkyy myös niin, että vaatteiden taskut ovat aina täynnä milloin mistäkin löydettyjä aarteita (Eevi)/ roskia (äiti). Koulusta saa jokaisen ruokailun yhteydessä ottaa yhden servetin. Eevi kertoi, että ei koskaan käytä niitä, vaan säästää ne aina kotiin. Lisäksi servettivarastomme hupenee ja vessapaperin suikaleita löytyy joka paikasta.

 Piipunrassi-ihmiset ovat varsinaisia supersankareita. He voivat taistella pahiksia vastaan pilaamatta kampaustaan ;D.  Usein kampaukset ovat todella taidokkaita. Oikealla koululaisen lettikampaus ja vasemmalla opettajan nuttura. Hiukset valmistetaan yleensä villa- tai puuvillalangasta.


                                  Voipa hiukset muotoilla myös rullatusta silkkipaperista.

Muutenkin piipunrassi-ihmiset ovat pieniä, tarkkoja yksityiskohtia pullollaan.  Alla sähkönsiniset menomonot.


Piipunrassi-ihmiset käyvät ahkerasti koulua. Kuvassa opettajatar ja hänen oppilaansa.


Heillä on myös monenlaisia harrastuksia. Tässä muutamia kuvia voimisteluharrastuksen parista.

Voimistelupenkki on rakennettu takkapuiden seasta löytyneestä kakkoskakkosesta. Päällys on tehty talouspaperista, jota on taidokkaasti väritetty alleviivaustussilla ja huopakynällä. Kokonaisuuden viimeistelee vaaleanpunainen villalanka.









Piipunrassi-ihmisillä on myös kotieläimiä. Hevosia...


                                                                         ...vuohi...


                                                     ... ja  löytyypä heiltä koirakin.

Tätä harrastusta voimme suositella kaikille luoville, sotkun ja kaaoksen ystäville ja se sopii myös kierrätyksestä kiinnostuneille.

Listat - listaton


Yritimme tänään etsiä Aatun huoneeseen mattoa, mutta tuloksetta. Tyhjin käsin emme kuitenkaan palanneet, vaan mukaan tarttui 5€ tarjouskorilöytö. Avainkaappi on minun yritykseni hallita edes jonkin arjessa tärkeä käyttöesineen vaivatonta löytymistä. On harvinaista, että lähtiessäni töihin en etsisi joko rahapussia, puhelinta tai avaimia. Jotain täytyisi keksiä vielä rahapussille ja puhelimelle :)

Mutta sitten alakerran listoituksesta/listattomuudesta. Olimme päättäneet alunperin, että lähes kokonaan laattalattialla toteutetusta alakerrastamme tulee lattialistaton. Maalauksen ja laatoituksen jälkeen totesimme kuitenkin, että vaikka olimme yrittäneet maalata ja tasoittaa mahdollisimman lähelle
lattianrajaa, niin laatan yläpuolelle jäi käsittelemätöntä seinää. Pyörsimme päätöksemme ja päätimme listoittaa. Kiitos kuitenkin muurarillemme, joka pikaisesti poiketessaan tuomitsi ajatuksen perustellen sen mahdottomuutta sillä, että alakäytävän molemmin puolin olevat harkoista muuratut seinämme ovat kaikkea muuta kuin suorat. Ja niinhän ne tosiaan ovat. Päätimme siksi pidättäytyä ensimmäisessä suunnitelmassa.

Ihminen on usein siitä hassu, että sillä on tapana yrittää löytää oikoreitti päämäärään. Minusta se on hyväksyttävääkin. Eräs organisaation muutosjohtamisesta puhunut asiantuntijakin vahvisti tätä ajatusta, toteamalla, että jokaiseen organisaatioon kannattaa palkata laiskoja ihmisiä, koska he usein keksivät, miten asiat tehdään helpoimmalla tavalla. Niinpä minäkin päätin oikaista. Aloitin työn paklaamalla ja hiomalla seinänrajat. Tämän jälkeen laitoin teipin lattiaan noin 2 mm päähän laattarajasta. Ajattelin, että maalaan ensin, lisään sitten toisen teipin seinään ja Heikki sitten pursottaa silikonin. Lattianraja näytti tältä, kun Heikki tarttui siliokonituubiin ja




tältä, kun silikoni oli pursotettu. Maali näkyi ilkeästi silokonin reunasta. Onneksi testasimme silikonia vain vain hyvin lyhyeen seinänpätkään. 

Poiston sitten kaikki teipit lattiasta todetakseni, että onpa hommaa.
 

Eipä  auttanut kuin alkaa raaputtamaan maalia laatasta. Tiukassahan se oli. Suuri kunnia laatallemme, joka kuitenkin kestää vaikka teräsvillan. Kehittelin tarkoitukseen työkalun


ja tästä oikaisusta selvittiin tunnin työllä. Pohdin kyllä, kauanko olisin säästänyt hyväksymällä alun perin sen, että teippaan lattianrajan kahteen kertaan.

Onneksi lopputulos hymyilyttää. 


Puolen yön tienoilla hommaa lopetellessamme oli sängyssämme vastassa kultainen näky. Pikkuveli nukkui pää isonveljen pyllyn päällä. Oli käyttänyt hyväkseen tilanteen ja nautti, kun kerrankin sai olla lähellä ilman, että kukaan tönii kauemmaksi. Kuvaa eivät pienet miehet valitettavasti tähän antaneet laittaa


torstai 1. maaliskuuta 2012

Olohuoneesta


Olohuoneessa olemme siirrelleen huonekaluja sopivaa väliaikaista järjestystä vähitellen etsien. Osa olohuoneessa tällä hetkellä olevista huonekaluista menee alakerran tv-huoneeseen sen valmistuessa. Toiveissa on, että näin tapahtuu jo ensi viikon loman aikana. Alakertaan viedään tuolloin ainakin toinen raheista ja osa tason muodostavista Mupeista. Elokuvien katseluun tarkoitettu näyttö siirtyy samalla alakertaan ja olohuoneen kalusteet voi silloin järjestää istuskelun eikä katselun mukaisesti.


Olohuoneeseen meidän olisi tarkoitus hankkia uusi matto. Haaveilen Korvelan mustavalkoisesta Encore III paperinarumatosta, mutta nähtäväksi jää, miten budjettimme siihen suhtautuu. Mikäli päädymme tummaan mattoon, niin kaivan pitkästä aikaa esille sohvan valkoiset vaihtopäälliset. Nyt valkoisen maton kanssa se ei tunnu yhtään hyvältä vaihtoehdolta.


Uuden maton lisäksi olohuone kaipaa pöytää. Pöytä on vielä vähän mietinnässä, mutta kivoja on maailma pullollaan.  Muuton mustaan Around-pöytään olemme tällä hetkellä kallistumassa.
Kuva: http://www.finnishdesignshop.fi

Mustaksi entisöity ritiläpenkki on tällä hetkellä vähän piilossa olohuoneen nurkassa ja sen haluaisimme näkyvämmälle paikalla. Kuvassa takana näkyvät Mupit ovat myös lähiaikoina lähdössä alakertaan ja penkin paikaksi tulee silloin tuo olohuoneen ja ruokailutilan ikkunoiden väli. Suunnitelmat kyllä varmasti vielä elävät, mutta jo suunnittelu ja haaveilu on vain niin kivaa.