Ruokailutila

Ruokailutilamme jää keittiön saarekkeen ja takan väliin. Ruokapöytämme on edelliseen taloon ostettu 140x140 kokoinen Lamuksen  lämpökäsitellystä koivusta valmistettu pöytä. Pöydän materiaali on valittu edellisen talomme samaisesta materiaalista valmistettuihin keittiötasoihin sopivaksi ja muodoltaan se oli myös tuolloiseen paikkaansa paras mahdollinen.

Nyt ruokailutila huutaa mielestäni pitkää ja huomattavasti kapeampaa mustaa tai valkoista pöytää. Kaikkea ei voi kuitenkaan uusia ja tähän meidän on nyt tyytyminen. Tyytyminen on myös väliaikaisiksi neljä vuotta sitten ostettuihin Ikean tuoleihin.Täytyy tosin sanoa, että näissä tuoleissa hinta-laatusuhde on erinomainen eikä niissä ole vielä juurikaan edes  kulumisen merkkejä. 

Ennen kuin kannoimme pöydän yläkertaan, tein sille perusteellisen huollon. Se oli parin vuoden ajan ollut hieman huonolla hoidolla ja pinnassa oli paljon naarmuja. Hioin ja öljysin kolmeen kertaan ja nyt pöytä on taas kuin uusi. Kovasti pohdin sen öljyämistä vaalemmaksi tai mustaksi, mutta en tiedä, miten se olisi käyttäytynyt, koska kaikkea öljyä ei moneen kertaan hiomallakaan saanut pois. Pelkäsin, että lopputuloksena olisi ollut laikukas ja epätasainen pinta enkä siksi rohjennut hommaan ryhtyä.

Keittiön saarekkeeseen suunnittelimme ruokailutilan puolelle kahden baarijakkaran levyisen "aamupalapaikan". Kuten aiemmin kerroin, niin ajatteluvirheestä johtuen istumapaikasta ei tullut niin syvä kuin olimme ajatelleet, mutta hyvin tämä varmasti toimii näinkin. Testailemaan emme ole tosin vielä päässeet, koska tilaamamme jakkarat eivät ole tulleet.

Istumapaikan vieressä on kaksi syvää laatikkoa. Ylempään olemme sijoittaneet aamupalalla usein tarvitsemamme leivänpaahtimen ja teekeittimen. Pistorasia niille on sijoitettu kalusteen runkoon eivätkä johdot siksi ole  näkyvillä. Tämä ratkaisu on osoittautunut toiminnallisesti käteväksi ja hienoa siinä on myös se, ettei keittiön tasoille kerry niin paljon tavaraa. Alemmassa laatikossa pidämme leipälaatikkoa, teepusseja ja kaakaopurkkia.

Hienointa ruokailutilassamme on ehdottomasti uunin läheisyys. Lämmitämme uunia usein yhdessä iltaruokaa syödessamme ja lämpö yhdessä rakentamisesessa yli jääneiden osittain pohjamaallattuejenkin lautojen rätinän kanssa luo kotoisan tunnelman :) Ehkäpä ensi talvena pääsemme jo polttelemaan takapihan halkopinossa odottavia halkoja.